Niin, viides päivä on nyt menossa. Ja se, että en ole tällä viikolla enempää kirjoitellut, johtuu tasan siitä että nuori herra kyllä ottaa aikaa itselleen :)

Reipas herra hän on edelleen, miksikäs ei olisi! Välillä jopa liiankin reipas... täysin pelotta herra menee nappaamaan luun/lelun Klaaran suusta tai syömään neidin kanssa samansta ruokakupista - yhtäaikaa. Ja Klaara vielä sallii sen... eli kyllä nyt on maailmankirjat sekaisin! Pelotta hän suhtautuu kaikkeen muuhunkin. Rikkaimuri, jonka ääni ajaa mäyräkoiraneidin kämpän takimmaiseen nurkkaan, sai herran pään vain hiemaan kallelleen ja herran itsensä kömpimään vielä hieman lähemmäs katsomaan :)

Energiaa jätkästä löytyy kuin pienestä kylästä. Mauno (2kk ja 2kg), painii Klaaran (1v ja 7 kg) kanssa eikä taatusti jää kakkoseksi! Ja sitä painia jatkuu parhaimmillaan tuntitolkulla! Tulipa mieleen kuinka pulassa sitä ihminen pienen koiranpennun kanssa olisi jos ei olisi toista koiraa ottamassa vastaan kaikkea tuota energiaa, mitä pikkumiehestä irtoaa!!! :D Onneksi siis Klaara on itsekin sen verran nuori, että siitä on mukavaa peuhata tuntikaupalla, vetää narua/pehmolelua, leikkiä takaa-ajoleikkiä... Ääntä herrasta myös lähtee! Sitä siis todella lähtee! Ärinää, puhinaa, kimakkaa pientä haukuntaa, pörinää, tuhinaa, murinaa... skaala on laaja!

Voi kun olisi videokamera... :)