Maaliskuun kelit ovat soudanneet ja huovanneet, mutta neitiä ei haittaa: kaikki kelpaa! Lumi on kuitenkin parasta... :)

Ensimmäistä juoksua on nyt takana kaksi viikkoa. Alkuun neiti lirutteli sisälle noin kymmenen pikkupissaa hereilläolon aikana. Sitten se loppui kuin seinään! ...ja nyt neiti on sisäsiistimpi kuin koskaan! Sisälle tehdään tarpeita enää vain äärimmäisen hädän alla, voisi sanoa että korkeintaan yksi pissa ja kakka per viikko. Loistavaa! :)

Muutenkin juoksu on muuttanut nuorta neitiä. Neiti juttelee huomattavasti aikaisempaa enemmän ja uusia ääniä on ilmaantunut useita erilaisia, esimerkiksi "leikkiinkutsukurnutus" on saanut emännässä aikaan useita naurukohtauksia... :) Lisäksi neiti päästelee mm. sydäntäsärkevää ulvontaa, ihan tuosta vaan! :)

Valmiiksi jo todella hellyydenkipeän koiran paijauksentarpeen määrä on kasvanut potenssiin kymmenen. Ulkona ohikulkijoiden perään itkeminen on jälleen palannut ja jokaisen ohikulkijan eteen heittäydytään selälleen rapsutusten toivossa! Kiitokseksi pahaa-aavistamattomat rapsuttamaan kumartujat saavat erittäin intensiiviset naamanpesut...! Myös emännän kättä uhkaa jo jännetuppitulehdus, paijata kun saisi 24/7.

Ulkona poikakoirien kiinnostus hivelee neidin itsetuntoa ja tämä primadonna ottaakin kaiken ilon irti ja nauttii täysin siemauksin poikakoirien huomiosta!! Pettymys tulee olemaan suuri kun juoksun loputtua poijat kävelevätkin ohitse seuraavan juoksuisen natun luokse... Noh, ehkä neiti oppii elämän realiteetteihin ja oppii myös olemaan vähemmän suopea takapuoleen pyrkiviä sulhasehdokkaita kohtaan ;)